Elämää ihmetellen

Luonto alkaa herätä kevääseen ja valon lisääntyessä energiakin lisääntyy. Lähdin tutkailemaan kevään heräämisen merkkejä Vesijärven rantaan, paikkaan jossa tykkään lenkkeillä koirien kanssa ympäri vuoden. Viikko sitten ihmisiä käveli vielä jäällä ja nyt rannat sulivat jo vauhdilla. Nautiskelin lintujen kevätkonsertista, bongasin leskenlehden ja ihastelin solisevia puroja. Olin aika haltioissani hengittäessäni puhdasta kevät ilmaa.

Kävelymatka jatkui paikkaan, josta sulaneen lumen alta olivat paljastuneet kaikki roskat joita ihmiset olivat talven aikana rannalle viskanneet ja perässään jättäneet, pääosin muoviroskaa. Pysähdyin ihmettelemään roskakasoja ja mietin millainen ihminen tekee tällaista? Olen viimeaikoina käynyt useamman ihmisen kanssa pohdiskelua lisääntyneestä välinpitämättömyydestä ja tiedän monen tuntevan tässä ajassa suurta surua ja voimattomuutta seuratessaan maailman tapahtumia. Tuntuu ettei omalla tekemisellä saa aikaiseksi mitään.

Seisoin hiljaa katsellen roskia ja tunsin suurta surua minäkin. Suru vaihtui ensin ärsyyntyneisyydeksi, sitten jopa vihaksi ihmisten ajattelemattomuutta kohtaan. Tunsin tulen leimahtavan sisälläni. Samalla hetkellä joutsen lensi silmieni eteen, teki hienon kaarteen järvellä, huusi kutsuhuutonsa ja laskeutui jään pinnalle. Tunne vaihtui hetkessä rakkauden tunteeksi luontoa ja sen kauneutta kohtaan. Käänsin pääni maahan ja näin pensaaseen tarttuneen, ehjän muovipussin. Olisinko selkeämpää merkkiä voinut saada: älä valita, älä jää negatiivisen tunteen valtaan vaan toimi! Nappasin pussin, sidoin koirat puuhun kiinni ja aloin keräämään roskia, se vei ajastani ehkä 15 minuuttia.

Tällä viikolla joogatunneilla olemme meditoineet kaksijakoista mieltä, vahvistaneet vasemman ja oikean aivopuoliskon yhteistyötä. Meditaatiolla ja hengitysharjoitteilla voimme vahvistaa neutraalia mieltämme jotta pystyisimme näkemään totuuden ja kokonaisuuden eri tilanteissa. Emme ainoastaan reagoisi, vaan toimisimme neutraalin mielen ohjaamina. Meillä on kaikissa tilanteissa tietty määrä energiaa ja voimme itse päättää mihin sen suuntaamme. Voimme päivitellä maailman kamaluutta tai voimme pienillä ja isoilla teoilla muuttaa tätä maailmaa. On miljoona tapaa olla osa muutosta.

Palasin tyynenä retkeltäni, istuin autoon, käynnistin sen ja samalla hetkellä radiosta kajahti Haloo Helsingin biisi Tää on hulluuden highway! Hymyilin. Kuinka täydellisen joogatunnin maailmankaikkeus olikaan minulle taas tarjoillut <3

ps. Suosittelen lämpimästi liittymistä Roskaliikkeeseen jonka pääajatuksena on: Kerää yksi roska päivässä.